Top Social

jotain pientä välivuosista ja uudesta koulusta

16. elokuuta 2016

Olen aina rakastanut uusia alkuja, tai pikemminkin kaikkea uutta. Uusia mahdollisuuksia, puhtaita alkuja, enkä ikinä ole pelännyt tarttua uusiin seikkailuihin. Tämä syksy on mulle juuri sitä kaikkea. Uutta ja pelottavaa, nimittäin ihan kuun lopussa astelen uuden koulun ovista sisään. Fiilikset on aikalailla samanlaiset kuin ekaluokkalaisella se kroppaan verrattuna tosi iso reppu selässä. Pelonsekaisin, jännittynein mutta innostunein fiiliksin tuijottaen uutta koulua.

Koko syksy tulee olemaan hyvin kiireinen koulun, töiden ja ihmissuhteiden lomassa puikkelehtien. En ole yhtään varma miten aikaa riittää, ja pahimmassa tapauksessa pystynkö antamaan täyden panoksen kaikelle edellämainitulle. Silti ainakin vielä kaikki tuntuu olevan ihan hallittavissa. Otin myös tähän ennen koulun alkua pienen pätkän kesälomaa ja tarkoitus on vain ja ainoastaan ladata akkuja, nauttia ja henkisesti psyykata itseään tuleviin koitoksiin.

Päivä päivältä alkaa myös jännittää aina enemmän ja enemmän. Edellisestä koulunkäynnistäni on jo vuosia, enkä tiedä miten valmistaa itseään johonkin asiaan jos ei tiedä mitä se tuo tullessaan. Onko vinkkejä?




Nämä välivuodet myös opettivat minua löytämään itselleni suunnan. Meni siihen yksi, kaksi tai useampi vuosi niin nyt tiedän mihin haluan suunnata elämässäni. Mitä haluan opiskella ja mihin haluan pyrkiä. Joten te jotka ette päässeet kouluun, ottakaa kaikki irti välivuodestanne. Välivuodet on auttaneet minua myös kasvamaan ihmisenä ja olen oppinut tuntemaan myös paremmin itseäni.

Näinä vuosina on ollut hyvä pysähtyä ja pistää oma elämä tiimalasin alle. Miksi sitten välivuosi (minun kohdallani väli vuodet) on niin hyvä asia? Mieti vaikka ihan ruohonjuuri asteella mitä haluat tehdä tai mitä olet luullut aina haluavasi tehdä elämällä. Kun pysähtyy miettimään voi keksiä (ja varmasti keksiikin)  jotain aivan uutta. Näin myös kävi minulle. Jos mietitään että pienenä halusin olla r-kioskin täti, prinsessa (no oonhan mä jos Mikolta kysytään), lentoemo ja ties mitä kaikkea. Välivuosina panostin työelämään. Kokeilin erilaisia duuneja. Niin myyntityötä, promotöitä, ravintolatöitä. Niin päivällä kuin yölläkin. Ja vihdoin löysin sen oman juttuni. Ja kun kipinä jotakin tiettyä juttua tai alaa kohtaan syttyy niin siitä on hyvä lähteä työstämään. Siispä seuraavaksi missiokseni otin kouluun pääsyn.

Pikku vinkkinä voisin myös antaa: Älä ikinä lannistu! Jos ei tärppää heti ekalla tai tokalla yrittämällä, jatka silti eteenpäin. Ja jaksa nähdä vaivaa omien unelmien eteen. Ja muista, ikinä ei ole liian myöhäistä opiskella. Ota oma aikasi ja yritä sitten uudelleen. Niin minäkin tein! Ja tässä ollaan :)

Toisten silmissä saatoin näyttää myös paikalleen junahtaneelta kun vietin 6 välivuotta. Sain kuulla myös että miksi tyydyn helppoon elämään. Vaikka todellisuudessa olin hukassa, enkä tiennyt mihin suuntaan lähteä. Mitä minun olisi pitänyt tavoitella? Nämä välivuodet olivat minulle se juuri oikea ratkaisu. Sanoivat muut mitä tahansa. Ystäväpiiristäni löytyy myös korkekoulu ja yliopisto "surffareita" jotka käyvät kokeilemassa eri aloja ja lopettavat. Seuraavan haun tullessa haetaan taas uuteen paikkaan. Ei sillä, eihän sitä myöskään kokeilematta tiedä. Mutta itselleni tämä ei ollut vaihtoehto. Mielummin pysähdyin, hengähdin ja nyt jaksan porskuttaa unelma-ammattieni eteen.


Pitää myös muistaa että tutkintotodistukset ja koulutukset eivät tee kenestäkään parempaa ihmistä kuin jostain toisesta. Opiskele jos se auttaa sinua pääsemään pidemmäntähtäimen tavoitteeisiin, mutta älä tee sitä "vain koska on pakko". Koskaan ei ole pakko opiskella. En minäkään tuntenut alemmuutta esimerkiksi ystäviini vaikka olin ainut joka ei opiskellut jotakin. Kyllä minä silti olen ihan yhtä hyvä tyyppi kuin muutkin.

Myös eläminen tuo ihmiselle viisautta jota ei voi paperinpalasissa mitata. Joten älä lannistu jos koulunkäynti kyllästyttää, tuntuu pakkopullalta tai ei vaan yhtään oo sun juttu. Maailmassa on vaikka mitä muuta, sun täytyy vain keksi mikä se on :) Meni mullakin siinä todella pitkään ja monta vuotta, niin  kyllä säkin sen keksit :)


Ja jossei yhtään koulunkäynti nappaa, niin ota silti vastaan hyvä vinkki viitonen: Mene vaikka sun vanhan koulun pihalle, sen missä vietit koko ala-asteen ja jolla on ihanat vaaleanpunaiset seinät ja ota kivat asukuvat. Muista samalla hypätä pari ruutua hameenhelmat hulmuten! Nekin piristää arkea :D

reipas päivä repovedellä

14. elokuuta 2016

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! :)
Täällä alkaa olla ensimmäinen lomaviikko taputeltuna. Aika on mennyt kauhean nopeasti ja tuntuu että tämä viikko on hujahtanut ohi kauhean nopeasti. Mutta tavallaan tuntuu että olisi ollut pidempäänkin lomalla koska on tullut tehtyä niin paljon! Mutta jos hetkeksi palattaisiin nyt ihan ihka ensimmäiseen lomapäivään ja meidän Repoveden retkeen ennen muita lomakuulumisia :)

Repoveden kansallispuisto sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä joten pikkuisen automatkan jälkeen pääsee reippailemaan näin ihaniin polkuihin ja raittiiseen ilmaan. Reittejä on eripituisia ja vedettiin nyt kesän ekaksi reissuksi tuo 5 kilometrin mittainen ketunlenkki. Lenkki osoittautuikin oikein sopivaksi koska vaatetusta oli pilvisen sään takia laitettu päälle vähän liikaakin ja kun aurinko päätti näyttääkin meille parhaat puolensa niin meinattiin paahtua :D Mutta mielummin näin!


Tälle viiden kilsan lenkille mahtuu paljon! Matka alkoi itse käsin vedettävällä lossilla, jotta päästiin vesien yli. Maasto oli välillä hyvin kivistä ja juurikkoista ja maisemiin mahtui niin kaskettuja aukioita, naavaisia puita ja isoja kallioita. Lenkin päätepisteenä oli makkaranpaistopisteet. Puhuttiin jo tuolla poluilla talsiessa että seuraava lenkki tullaan vetämään syksymmällä kun on vähän viileämpää ja pakataan ihan kunnon eväät ja porautetaan termariin kahvitkin. Mahtaa olla myös nuo näkymät kauniita syksyllä kun tulee ruska!

Makkaranpaistopaikalla katseltiin ja ihmeteltiin kuinka moninainen paikka tuo Repovesi onkaan. Ohi kulki ihan perus reippailijat rinkat selässään. Olisi myös varmasti mahtavaa yöpyä teltassa tuolla kansallispuistossa. Pysähdyttiin paistamaan makkarat aivan tuohon Lapinsalmen riippusillan alle ja katseltiin kun salmea pitkin äiti ja poika meloi SUP- laudoilla, osa meloi vuokratuilla kanooteilla ja muuta oli ihan veneilemässä.


Täytyy myös myöntää, että olipas kiva päivä! Monta tuntia meillä meni kun istuskeltiin ja käpöteltiin ihan kaikessa rauhassa. Ja ehdottomasti mennään vielä nyt syksyllä uudestaan! :)


loppukesän luottoasu

11. elokuuta 2016

Tässä sohvannurkassa on ihanan lämmin olla mutta jos vilkaisee ulos, tai saatika vähän ovesta kurkistaa pihamaalle tulee karu todellisuus vastaan. Vaikka kuinka haluaisin vielä pitää kesästä kiinni ja salaa toivonkin vielä kesälomapäivilleni helteitä, on todellisuutta varmaan pakko katsoa silmiin ja todeta, että syksyhän se sieltä pyyhältää kovaa vauhtia.

Mutta ei huolta! Vaikka ulkona olisikin jo hieman koleampaa ja tuulisempaa ei silti ole vielä tarvetta kaivaa niitä villatakkeja kaapinpohjalta, tai edes tarvitse vielä pukea housujakaan jalkaan. Loppukesän parhaana kombona toimii ehdottomasti hame + collari. Super mukavaa päällä mutta vielä vähän kesäisen kepeää. Toimi ainakin eilen hieman tuulisemmassa kesäsäässä.

Tekisi melkein mieli pukea samanlaista varustusta tänäänkin päälle kun ohjelmassa on rakkaan ystävän tapaamista ja huvipuistossa järjestettävästä konsertissa viihtymistä.


Löysin myös tulevalle syksylle ihan parhaat piristys lenkkarit! Hintaa oli vain 7 euroa ja tarttuivat "vahingossa" matkaan ruuvien haku reissulla tokmannilta. Kotona vaihdoin näihin räväkkiin popoihin vain valkoiset nauhat rauhoittamaan näitä limen vihreitä rakkaus yksilöitä. Kyllä nyt kelpaa tallustaa syksyllä harmailla ja sateisilla kaduilla näin pirteillä kengillä!

Popoja lukuunottamatta mulla on vielä kaikki syyshankinnat tekemättä. Koitan varmaan alitajuisesti vitkutella kaikkien hankintaa että voi keskittyä loppuun asti kaikkeen kesäiseen. Vaikkakin, fiksu ostaisi kaiken tarvittavan ajoissa! Mm. kaikki kouluun tarvittavat on vielä ostamatta ja koulu alkaa jo parin viikon päästä. Mutta nyt vielä nautitaan ja mietitään syksyä vielä himppasen myöhemmin! :)


vuosipäivän kunniaksi: #Boyfriend tag!

9. elokuuta 2016

Viikonlopun koittaessa heitin innoissani kipsut ja kapsut naulaan ja kirmasin kesälomalle. Fiilistä nosti myös entisestään viikonloppuna vietetty vuosipäivä. Se ihan ihka ensimmäinen. Tämä vuosi on ollut mahtava ja saan olla ikionnellinen ja kiitollinen siitä millaisen miehen olen vierellenni saanut! <3

Myös tämän speciaalin päivän kunniaksi päästetään myös Mikko ääneen tänne blogin puolelle, eli luvassa on jo vuosia somessa kiertänyt: Boyfriend tag!

Ihan kaikkea en ehkä suoraan allekirjoita ja tekisi mieli sensuroida osaa vastauksista mutta menköön nyt :D


 Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
Vuohenjuustobroileria ja cokista/kaljaa/siideriä. Drinkiksi varmaan Pina Coladaa.

 Mikä on hänen kenkänsä koko?
37-38

Milloin hän on kauneimmillaan?
Oikeestaan koko ajan, mutta ihan kauneimillaan juuri saunan jälkeen tukka märkänä ja hymy kasvoilla :)

Mitkä ovat hänen kolme oudointa tapaa?
1. Kun hän ottaa jotain juotaavaa mukiin/lasiin ni pohjalle jää 1-2 cm liru ja se muki löytyy jostain päin asuntoa. 
2. Vaatteitten levittäminen ympäri kämppää. 
3. Tavaroitten hamstraaminen

 Mitä hän katsoo televisiosta?
Nooooohhh... Kaikenlaista todella ihanaa ja viihdyttävää tosi-tv:tä. Esim. Beverly Hillsin täydelliset naiset, Kardashianit, Van der Pump. Välillä jotain ihan siedettäviä poliisisarjoja, esim. Castle.

 Ärsyttävin piirre hänessä?
Jos kiukuttaa niin se ettei voi sanoa että mikä on vialla.

 Mikä on hänen uusin villityksensä?
Kirpputori

 Mikä saa hänet ärsyyntymään? 
Only God will ever know, minun lisäksi tietysti :)

Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
Molemmat syödään melkein mitä vaan niin on aika huono sanoo mikä olis oudointa. Ehkä aurajuusto koska se on homeessa.

 Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
Radio on yleensä päällä ja aika lailla kaikki tuntuu uppoavan. Antti Tuisku ja Justin Bieber on ihan parhaat ;)

Mitä mieltä olet hänen kavereistaan?
Enpä oo yhtään vielä tavannu kenen kanssa en olis toimeen tullut. Mukavia persoonia kaikki.


Missä tapasitte?
Paikallisessa kuppilassa.

 Minkälaiset olivat ensitreffinne?
Jenna vei siivoamaan yhdessä erästä yökerhoa :D ja sen jälkeen ajeltiin autolla yömyöhään ympäriinsä

Ensivaikutelma?
Heheh :D No itse olin selvinpäin (ja ehkä vähän ihmisvihamoodi päällä) äsken mainitussa anniskeluravintolassa ja Jenna "hieman nauttineena". Siinä hän sitten baaritiskillä alkoi tökkiä minua sormella kylkiluitten väliin, niin saatto vähän alkaa ärsyttää. Mutta samalla kun katsoi Jennan ihanan valloittavaa hymyä ja nauravia silmiä niin olin aika lailla menetetty tapaus sillä kertaa.

 Koska tapasitte toistenne perheet? 
Jenna näki ekaa kertaa mun vanhemmat kun lähdetiin ajelulle ja autosta loppu bensa kesken matkaa ja oli pakko soittaa isukille että tois lisää. No sieltä tuli sitte äitikin mukana ja oltiin vähän nolona siinä. Oltaisko muutama viikko siinä ehitty pyöriä yhessä ennen ku tää tapahtu.

Mä tapasin Jennan vanhemmat vähän perinteisemmin eli mut vietiin näytille kun aika oli siihen kypsä.

Oletko tossun alla?
En.

Miten hemmottelet häntä?
Tapoja on monia. Aika usein eli päivittäin tulee hierottua Jennan jalkoja. Ylipäätään hieronta ja kaikenlainen hipsuttelu on hyvä tapa hemmotella sitä. Koitan laittaa ruokaa aina kun mahollista ja saatan sillon tällöin ostaa/järkätä jotain ylläreitä. Ja oon mie vissiin kukkiakin joskus kotiin tuonu :)

 Millainen hän on tyttöystävänä?
Maailman paras ja ihanin tottakai. Ystävällinen ja kiltti. Ihana höpsö mikä ei oo antanu sisäisen lapsen hävitä! Hetkeäkään en vaihtais pois.

 Onko teillä perinteitä?
Aika usein lähetää autolla johonkin muulle paikkakunnalle hakemaan joltain huoltoasemalta pahvikahvit ja sit takas kotiin.

 
Mikä oli ensimmäinen yhteinen matkanne?
Parin viikon reissu Balille.

 Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
Kuorsaan.
'
 Mistä riitelette eniten?
Jostain ihan naurettavista pikkujutuista ja sit nauretaan yhessä että oltiinpa hölmöjä.

 Kuka määrää kaapinpaikan?
Aika lailla yhteisymmärryksessä ollaan menty.


Mitä mieltä olette tämän tyylisistä postauksista? Haluatteko Mikkoa enemmänkin ääneen täällä blogin puolella esim. Q&A postauksen parissa? :)